Nähtävyydet

Uitonrinteen puutalomiljöö

Sulkavan keskustassa oleva Saimaan rannan ja Mikkolantien välinen alue on valtakunnallisesti merkittäväksi luokiteltu ympäristö/ matkailunähtävyys. Alueella on useita mansardikattoisia rakennuksia ja perinteisiä pihapiirejä. Siellä sijaitsevat myös tärkeät matkailuun liittyvät kohteet: soutustadion, veneilykeskus Kulkemus, satama, matkailuinfo kahvila-puoti Alinassa sekä kesäisin toimiva paikallisia käsitöitä myyvä Kästyöpuoti.

Linnavuori, Linnavuorentie 306

Pisamalahden linnavuori on eräs Suomen arvokkaimmista muinaislinnoista. Linnavuorenlaelta löytyvät 1100-luvulta peräisin olevat puolustusvallin jäännökset. Linnavuori kohoaa n. 55 metrin korkeuteen Enonveden pinnasta.
Alueella retkisatama, grillipaikka ja wc.
Lue lisää tästä. Tarkastele Linnavuorta lähemmin tässä esityksessä.
Karttalinkki Linnavuorelle tässä.

Vilkaharju

Vilkaharju on n. neljä km pitkä maisemallisesti, geologisesti ja metsäluonnoltaan maakunnallisesti merkittävä harjualue Saimaan vesistöjen reunustamana, Sulkavalta n. viisi km Imatran suuntaan.
Luonnonsuojelualueena se on ollut vuodesta 1978.

Sulkavan kirkko, Kirkkotie 1

Puinen kaksoisristinkirkko on rakennettu 1822 valtionarkkitehti Bass'in suunnitelmien perusteella. Kellotapuli on vuodelta 1770 Petrell'in suunnittelemana.

Kirkkopihassa on hautakammio, mikä on rakennettu entisen poispuretun kirkon hirsistä Pistolekors-suvun vainajien hautojen suojaksi.

Kirkko avoinna 1.6.-31.8. klo 10-18 joka päivä.

 

Lohikosken kirkko, Kappelitie 12

Päätytornillinen pitkäkirkko 1930 luvulta. Kirkon on suunnitellut Ilmari Virkkala.

Kirkko avoinna 1.6.-31.8. ma-to klo 9-15, pe 8-13, puh, 015-673 267.

 

 

Telakanava, Lohilahdentie 1137

Yksi 1790 luvulla rakennetuista nk. Suvorovin kanavista. Muut kanavat ovat Kukonkanta Puumalassa ja Käyhkää ja Kutvele Ruokolahdella. Kanavat on rakennettu aikana, jolloin Ruotsi-Suomen ja Venäjän raja kulki Vekaransalmessa. Kanavat turvasivat matkat Olavinlinnasta Pietariin.

Telakanava on entisöity vv. 2007-08 Museoviraston toimesta.

Karttalinkki Telakanavalle tässä.

 

Rauhaniemen museoalue

Tukkilaismuseo ja Sulkavan Kyrsyänsalosta siirretty savupirtti pihapiireineen.
os. Vanha lossiranta 2, Sulkava.

Tiedustelut puh. 044 4175331 tai 044 4175215.

Lue lisää tästä.

Julunkivi

Julunkivi Sulkavan Lohikoskella, vanhojen metsien suojelualueella, on yksi Suomen suurimmista siirtolohkareista. Kiven korkeus on 12,5 metriä ja ympärysmitta lähes 60 metriä.
Julunkivi sopii mainiosti retkikohteeksi Saimaan rannan sijaintinsa ja kiven 'alla' olevan tulipaikkansa vuoksi. Kivelle on noin 700 metrin kävelymatka metsässä kulkevaa polkua pitkin.

Karttalinkki Julunkivelle tässä.

Muistomerkit

Menneiden sukupolvien muistomerkki

Vuonna 1972 kirkon 150-vuotisjuhlallisuuksiin liittyvänä tapahtumana kirkkomaalle pystytettyyn muistomerkkiin tuotiin kiviä jokaisesta 37 Sulkavan kylästä. Kirkkopihassa muistomerkin kohdalla  sijaitsivat vuosina 1653 ja 1753 rakennetut kirkot.



Kivikautisten asuinpaikkojen muistopaadet

Sulkavan kunnan alueella sijaitsee useita esihistoriallisia asuinpaikkoja.
Kivikautiset asuinpaikat on merkitty vanhasta kirkonkylän sillasta kierrätetyillä kaidepaaseilla.

Salpalinja

Salpalinjaan kuuluvat Sulkavalla Sarsuinmäen tykkipatterit sekä Vilkaharjun, Vekaran ja Telakanavan panssariesteet. Salpalinnan perinneyhdistyksen kotisivuilta löytyy tietoa myös Sulkavan osuudesta. - Salpalinjaa kehitetään matkailunähtävyyskokonaisuudeksi.

Sarsuinmäen tykkipatterit ja museotykki

Hirviniementie
Salpalinjaan kuuluva linnoitustykkipatteri. Patteri on valmistunut v. 1940 ja oli valmistuttuaan Suomen 30. linnoitustykistöpatteri. Tykki on ranskalainen Canet -merkkinen tykki, jossa putken pituus on n. 7 metriä.

Karttalinkki tykkipatterille tässä.

Sairalanmäen sotilashaudat

os. Sairalanmäentie
Kustaa III:n Venäjänsodan (1788-90) aikainen hautausmaa, johon haudattiin Siikakoskella 1789 käydyssä taistelussa kaatuneita sotilaita. Perimätiedon mukaan sotilaita oli 303 sekä nainen ja lapsi.

Alueella on muistomerkki, jossa teksti:
"Pysähdy, matkamies. Paljasta pääsi isänmaasi puolesta. Kaatuneiden muistolle 5/VII - 19/VII 1789."
Lisäksi hautausmaan kulmauksessa on Sulkavan Reserviupseerikerhon pystyttämä valkoinen puuristi, jossa teksti: "1789 Taistelussa kaatuneiden upseereiden muistoa vaalien 18.7.1954"

Karttalinkki kohteeseen tässä.

Elfsborgin rykmentin sotilaiden risti

os. Halttulantie
Kustaa III:n sotien aikaan kaatuneiden Elfsborgin rykmentin sotilaiden muistoristi sijaitsee Sulkavan kunnan Halttulan kylällä. Nimineuvos Kaarlo Hämäläinen pystytti hautakummun vuonna 1934 Halttulan kyläläisten kanssa. Kummun päälle Sulkavan Lions Club pystytti kuparisen ristin. Ristin paljastustilaisuus oli 19.6.1966. Muistoristissä olevassa laatassa on seuraava teksti:

"KUSTAA III SOTIEN 1788-1790 AIKANA KAATUNEIDEN ELFSBORGIN RYKMENTIN SOTILAIDEN KALMISTO. HAUTAPAIKAN LÖYSI JA MUISTOMERKIN PERUSTI YHDESSÄ HALTTULAN KYLÄLÄISTEN KANSSA NIMINEUVOS KAARLO HÄMÄLÄINEN 1934 / RISTIN PYSTYTTI LIONS CLUB SULKAVA V. 1966."

Karttalinkki kohteeseen tässä.

Sulkavan kirkonkylän kirkkotarhassa on myös muistomerkki Elfsborgin rykmentin kunniaksi. Paadessa on seuraava muistokirjoitus:
"Tässä lepää Elfsborgin rykmentin sotilaita, jotka vuosien 1788-1790 sodassa uhrasivat henkensä isänmaan puolesta. Muistomerkin pystytti kuninkaallinen Elfsborgin rykmentti 1936."

Sankarivainajien muistomerkki

Vapaus- ja kansalaissodan muistomerkki, kirkonkylän kirkkotarhassa

Muistomerkki toimi alunperin vain valkoisten puolen kansalaissodan uhrien muistomerkkinä, jossa on sulkavalaisten menehtyneiden nimet sekä muistokirjoitus:
"1939-1934
Vaikkakin kaaduitte urhot, te kuolleet ette.
Kalpanne lyö yhä, viel yhä kamppailette.
Puolesta maamme kauniimman huomenruskon,
lastemme kehtojen, isien talven ja uskon.
Annoitte voimaa sydämehen kaikille meille.
Kiitos ja kunnia sankarit, työstänne teille."

Muistomerkkiin liitettiin 1990-luvulla kansalaissodan punaisten uhrien muistokivi, jossa on lueteltu sulkavalaisten menehtyneiden nimet.

 

Markan muistomerkki

Muistomerkin sanomana Suomen oman rahan, markan, lisäksi on kunnioittaa suomalaista työtä. Graniittia oleva kivi löydettiin Kesohiekan Sinkkosen pellolta, jonka jääkausi oli tuonut sinne. Muistomerkin on tehnyt kuopiolainen taitelija Mika Minkkinen, suunnitelusta vastasi silloinen kylätoimikunnan puheenjohtaja Osmo Sinkkonen ja sen rakennutti Lohilahden kyläyhdistys.  Mukana on mm. vanhan hinaajan potkurinlapa, ankkuri, puomikairanteriä ja jalustaan on muurattu markan kolikko. Muistomerkissä on huomioitu kylää ja kyläläisten elämää koskevat elementit: työ, puu, vesi ja vesiliikenne.  Markan muistomerkki paljastettiin 27.10 2001.

Karttalinkki muistomerkille tässä.

 

Sulkavan Suursoutupatsas

Soutupatsas Sulkavan torialueella paljastettiin 4.7.2007.
Patsaan on suunnitellut sulkavalainen taidemaalari Olavi Uusitalo ja tehnyt kuvanveistäjä Heikki Räsänen.

 

HENKILÖMUISTOMERKKEJÄ

Nimineuvos Kaarlo Hämäläinen

s. 21.12.1879, k. 13.8.1951
Hautakivi on Sulkavan kirkon kirkkotarhassa ja siinä on muistoteksti:
"KOTISEUDUN TUTKIJALLE JA YSTÄVÄLLE,
SULKAVAN KUNTA"


"VAALIKAA MENNEISYYTTÄ"
Nimineuvos Hämäläisen muistomerkki Sulkavan kirjaston edessä.

Telataipaleen Hämäläiset -sukuseuran kuvanveistäjä Heikki Räsäseltä tilaama muistomerkki paljastettiin 13.8.2011 tasan 60 vuotta nimineuvoksen kuolemasta.

Runonlaulaja Mikko Torvelainen

s. 1765 Sulkava, Väätälänmäki, k. 1856
Muistokivi kansalaisopiston pihapiirissä on pystytetty 7.7.1985 Kalevalan juhlavuoden kunniaksi. Siinä on seuraava teksti:
"Miely mehte, kostu korpi,
Miehen mänesen mätelle,
Minun pyyntö päivineini,
Sekä sualis aikoiani,
Suata sualisen jumala,
Esihin yhyttäköni!"